Teatteri historia

Alapitkän nuorisoseuran teatteritoiminta

 

110-vuotisjuhliaan viettävän nuorisoseuran ehkä kaikkein näkyvin toimintamuoto on ollut teatteri. Alapitkän nuorisoseuran perustamisesta oli kulunut neljä vuotta, kun ensimmäinen koko illan näytelmä valmistui. Silloin esitettiin Roinilan-talossa niminen näytelmä. Muita alkuaikojen näytelmiä olivat Tukkijoella ja Miehen kylkiluu.

 

Alapitkälle 40-luvun lopussa opettajaksi tullut Martti Tirkkonen aloitti nuorisoseuran talolla näytelmäkerhon ja laulukuoron vetämisen. Hänen ohjaamanaan nähtiin mm. Tulitikkuja lainaamassa ja Laulu tulipunaisesta kukasta. Samoihin aikoihin ohjasi asemapäällikkö Allan Harri näytelmän Pohjalaisia.

 

Sotien jälkeen seura- ja samalla myös näytelmätoiminta virisi. Vuosittain esitettiin jopa kolmekin koko illan näytelmää, lisäksi ohjelmailtamien ohjelmistossa oli pienoisnäytelmiä.

 

Kesäteatteritoiminta aloitettiin 1959 seuran 60-vuotisjuhlavuonna. Silloin nähtiin Erkki Pitkäsen ohjaama teos Isännän ääni. 1960-luvulla tuotettiin kaksitoista koko illan kappaletta, joita esitettiin myös muilla paikkakunnilla. Ennätyksellisen suosion saavuttanutta kappaletta Myöhästynyt hääyö esitettiin eri puolilla Savoa 32 kertaa. 1970-luvulla otettiin ohjelmistoon Alapitkän omaan historiaan liittyvä Pakolaiset, jonka sovitti Akaasta tulleiden näytelmän esikuvina olleiden ihmisten oikea perillinen Jorma Heikkilä. Heikkilä sovitti myös Lapinlahden kunnan 100-vuotisjuhlien yhteydessä esitetyn Rautatie.

 

1980-luvulla tuotettiin lähinnä pienoisnäytelmiä esitettäväksi sisätiloissa.

 

1990-luku on ollut suurnäytelmien aikaa. Ohjaajana on ollut kirjailija/ohjaaja Matti Pajula.

Vuosikymmenen hiljaiseloa elänyt kesäteatteriperinne herätettiin käyntiin kahtena kesänä peräkkäin esitetyllä Pakolaiset-näytelmällä. Sitten seurasivat Yksinäisten sydänten kerho, Kätkäläinen, Simpauttaja, Siunattu hulluus ja Jätkät. Kaikki nämä kappaleet osoittautuivat suosituiksi kesäteatterinäytelmiksi. Vuosina 1996 ja 97 oli sitten varsinainen suururakka, historiallinen ja uskonnollinen Paavo Ruotsalaisen nuoruudesta kertova Matti Pajulan kirjoittama ja ohjaama näytelmä Hunajan pisara. Näytelmä esitettiin Telppäsniityn herätyksen 200-vuotisjuhlien merkeissä roolihenkilöidensä aidoilla asunsijoilla Savonjärvellä, Jussilan talon pihapiirissä.

 

Savonjärvellä vierailtiin vielä kolmantenakin kesänä Kätkäläisen jättipotin merkeissä.

 

Seuran 100-vuotisjuhlanäytelmäksi tilattiin Matti Pajulalta Pekka Halosen elämästä kertova näytelmä Pyhä näky.

 

Toiselle vuosisadalle

 

Kesäteatterinäytelmän valinta on useimmiten vaikea ja pitkä prosessi. Alapitkän nuorisoseuran osalta valinnoissa on onnistuttu. Näyttelijöille on saatu innostavat ja haasteelliset roolit, yleisö on pitänyt näkemästään ja kokemastaan. Valinnat ovat kohdistuneet mm. seuraaviin näytelmiin: Herra alikersantti, Naurava kylä, Onnen maa sekä Kätkäläinen ja kaupungin valot.

 

Tuskin koskaan ennen on näytelmää valittaessa oltu yhtä yksimielisiä kuin nyt: 110-vuotisjuhlavuoden näytelmänä esitetään Hunajan pisara.

 

Teatterityö on paljon muutakin kuin näyttelemistä. Harrastajapohjainen näytelmätyö vaatii suuren joukon sitoutuneita alan taitavia henkilöitä: lavastajat, puvustajat, musiikin tekijät, tekniikan hoitajat, kahvion ja eri myyntipisteiden hoitajat, rakentajat, liikenteenohjauksen, paikalla- ja ennakkoon tapahtuvan lipunmyynnin, mainonnan hoitajat sekä PR-toiminnan.

 

Teatterissa työskentelee yhden kauden aikana noin kuusikymmentä vapaaehtoista, joiden palkka on hyvä mieli ja yhdessä oleminen.

 

Nuorisoseura on investoinut merkittävästi teatteritoimintaan. Investointeihin on lähdetty, koska teatteritoiminta on seuralle taloudellisesti merkittävää.